Viikonloppuna lapsille ei oikein meinannut kelvata kaupan karjalanpiirakat, niin mies tuumi sen johtuvan siitä, että ovat oppineet niin hyvälle... Tosiaankin, kerran niitä on aikaisemmin tehty. Eilen tekaisin toisen kerran ja tällä kertaa sain piirakoita myös pakkaseen. Ahkerana tyttönä otin vaihekuvia, jotka noudattelevat karjalaislähtöisen köksänopettajani neuvoja.

Perinnekeittiö on toisinaan niin kovin suuria intohimoja herättävää touhua. Mikä on oikein ja miten juuri tarkalleen asiat pitää tehdä. Laitetaanko kananmunaa puuroon vai ei... Huoh. Ei ole minulla pulikkaa, mutta ihan hyvin homma onnistui tavallisella kaulimella.

Nämä piirakat ovat rukiiset ja kuori on rapea - ei pehmeä!

Kuoritaikina:

2 dl vettä

1 tl suolaa

1 rkl öljyä

1,5 rkl vehnäjauhoja

3 dl ruisjauhoja

 

Vispaa ainekset veteen, ruisjauho viimeisenä. Kaada löysä taikina hyvin jauhotetulle leivinlaudalle ja vaivaa taikinaan lisää jauhoja. Tee taikinasta pötky ja leikkaa paloja.

 

Tee paloista palloja ja litistele. Kauli hyvin jauhotetulla alustalla mahdollisimman ohuita kuoria. (Ripottele ruisjauhoja kuorien väliin!)

 

Täytä (litran riisipuuro jossa yksi muna seassa) ja paista. Pistä piirakat 225 asteiseen uuniin ja säädä uuni lämpenemään 275 asteeseen.