Minä olen jotenkin aina ajatellut, että karjalanpiirakat ovat ehkä haastavinta mitä voi keittiössä tehdä. Nettikalevassa oli ohje, jossa näki koko valmistusprosessin. (Kelaa 18.1. asti) Siitä sai ihan hyvin käsityksen, esim. millaista vahvuutta taikinaan hakea, jotta taikina olisi ohjeen mukaisesti ihanan lempeä, yms. käytännön vinkkejä. Jos kerran osaa leipoa pullaa ja tehdä torttutaikinan, niin pystyy myös tähän, ajattelin ja rohkeasti ruisjauhoja päin. Puurosta tein notkeamman, kuin mitä videolla näkyi. Siinä se näytti turhan tarttuvalta. Minua ainakin tuo videopätkä auttoi.

Ei tämä ollut ollenkaan vaikeaa! Terveisiä köksän opelle, en nipistellyt vaan sinua ajattelin ja painelin.

Karjalanpiirakat

täyte:

2 dl vettä

1 l maitoa

2 dl puuroriisiä

1 tl suolaa

1 muna

Lisää riisit kiehuvaan veteen. Anna kiehua hetken. Lisää maitoa. Keitä hiljaisella tulella, lisää maitoa keittämisen edetessä tarpeen mukaan. (Näin mieheni tykkää keittää riisipuuroa, ja olen itse tykästynyt samaan menetelmään.) Lisää muna kylmään puuroon.

 

Kuoritaikina:

2 dl vettä

1 tl suolaa

1 rkl öljyä

1,5 rkl vehnäjauhoja

3 dl ruisjauhoja

 

Lisää veteen suola, öljy ja vehnäjauhot. Vatkaa lättytaikinan näköinen alku, lisäile vähitellen ruisjauhot. Vaivaa pehmeää taikinaa käsin pöydällä ja lisää siihen vielä ruisjauhoja, kunnes taikinassa on sopiva vahvuus. (Ei liian kovaa, mutta sellaista, että sen voi kaulia ohuiksi kuoriksi. Kannattaa kokeilla kaulimista halutun vahvuuden saamiseksi. Lempeä taikina siis...)

Pyörittele taikina pötkyläksi ja leikkaa siitä peukalonpään kokoisia paloja. Pyörittele palat palloiksi ja litistele käsissä. Kauli mahdollisimman ohuiksi.

Täytä. Rypyttele. Paista keskitasolla 275 ja 10 min.

Minulla uuni oli vahingossa 225. Lisäsin uunin lämpöä sen jälkeen, kun oli pannut piirakat sisään. Sillä tavoin paistetuista tuli parempia kuin kokonaan 275 paistetuista, jälkimmäiset hieman kärvähtelivät korkeimmista kohdista.