Ystäväni teki vuosi aikaa rohkean liikkeen ja ryhtyi kauneusalan yrittäjäksi. Jokin viikko takaperin hänellä oli firman yksivuotisjuhlat. Viuhti ja Vauhti suunnittelivat lahjaksi komeita uusia kynsimalleja, joita juhlivalle yrittäjälle ei ehkä itselleen olisi tullut mieleen. (Kuten stegosaurus syö kalaa -kynsi) Leivontafriikki lupasi tietenkin tuoda jauhoista tehdyn ruusun. Mieleni teki kokeilla cordelli kuviota ja ajattelin yhdistää nämä kaksi asiaa "ruusuksi".

"Ruusu" valmistui, soitin ystävälleni ja tiedustelin, voisiko hän hakea sen matkalla töistä kotiin. Kävikin ilmi, että hän oli juuri sinä päivänä vapaalla ja vietti 35 -vuotispäiväänsä. Kuinkas sattuikaan! Puhelin päässä oli hetki hiljaista ja sitten kävikin ilmi, että syntymäpäivä oli lisäksi myös hääpäivä! (Synttärivieraita odotti pienoinen yllätys...) Joten tämä suklaapiirakkaruusu menikin siis hienompaan juhlaan kuin olin ajatellut, kuvittelin sen vain sulostuttavan tavallista perjantai-iltaa... Tietenkin jos tuon olisi tiennyt, olisi vähän tvistannut tätä hienompaan suuntaan vaikka mariannerouheella tms.

Ohje on nopea "keitettävä" suklaapiirakka. Tein tämän pyöreään vuokaan ja leikkasin kahtia kahdeksi pyöreäksi suklaapiirakaksi. Cordellikuviointi oli tosi helppo, se on ihan valkoista suklaata - ruusussa vaalenapunaista. Itselle jääneen leikkasin normaaleiksi ruuduiksi ja kuviointi näkyi niissäkin kauniisti.

Suklaapalat

5 dl (vehnä)jauhoja

5 dl sokeria

1,5 tl soodaa

2 tl vanilijasokeria

200 g voita

2,5 dl vettä (tai kahvia, appelsiinimehua tms..)

4 rkl kaakaojauhetta

1 tl suolaa

2 dl kermaviiliä

2 munaa

 

Kiehauta voi, neste, kaakaojauhe ja suola.

Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet.

Lisää kermaviili ja munat.

Paista 200 C noin 20 min.

Kuorruta suklaapiirakkakuorrutuksella.

 

Tässä "ruusu", vaaleanpunasella cordellilla.

 

Tämä sitten valkoisella kuviolla.

 

Kyselin kahdelta asiantuntevalta taholta suomennosta cordelli lace -kuviolle. Toinen henkilö on käsityöasiantuntija ja toinen käsityökirjallisuuden suomentaja. Kumpikaan ei osannut vastata. Samaisesta tekniikasta käytetään konekirjonnassa kuulemma nimitystä vermicelli ommel. Minusta cordelli lace ei oikein istu omaan suuhun, se tuntuu turhan anglismilta, joten kai tuo cordellikuvio on ihan riittävän lähellä.