Perheeseemme on liittynyt pitkän ahertamisen jälkeen kaksi uuttaa ärrää. Saavutusta juhlistimme kakulla uuden vuoden alla. Ärrä -laatassa on esillä molempien työnsankareiden lempivärit vihreä ja punainen. Muutenkin kakku on tasan Viuhdin ja Vauhdin toiveiden mukaan kasattu. Sisällä suklaakakkupohja, välissä suklaakerma ja reunoissa avaruuskermaa. Suklainen mutta juuri sopivasti! Ensimmäinen kerta kun kaikki lapset pistelevät kakkua suurella halulla :) (Leipurin paras kiitos.) Pinnan tumma suklaa ei edes menoa haitannut.

Jos avaruuskerma ei ole tuttu termi, niin avaruuskermaksi Huvikummussa kutsutaan sitä aerosolipullosta saatavaa kermavaahtoa. Reunapursotus ei luonnollisestikaan ole mitään ponneaineen vaahdottamaa vaan Flora vispiä. Se ei maistu ihan tavalliselle kermalle, joten maku kelpasi pieneen suuhun avaruuskermana. Konstit on monet...

Molemmat lapsukaiset ovat saaneet viisivuotisneuvolasta ärrä -lähetteen puheterapeutille. Niillä ohjeilla olemme yrittäneet vanhemman kanssa puolitoista vuotta silloin tällöin metsästää täryä laihoin tuloksin. Eskarin ärräkoulun myötä treeni muuttui päivittäiseksi. Sitten kävi niin hienosti, että sekä eskarilainen että viisivuotias löysivät täryn puheterapeutin avustuksella perättäisillä viikoilla. Voitte arvata millä innolla ärrää treenattiin ja tavoite oli kirkas: oikealla ärrällä "Terve joulupukki".  Ensin oli täryharjoituksia, sitten puhuttiin dr-kielellä ja viime vaiheessa paprikatreeniä... Sitkeitä lapsia. Kummallakaan ei into missään vaiheessa lopahtanut. Olivat molemmat kakkunsa ansainneet :)!