Kuva on otettu mökkiolosuhteissa. Itse unohdin kamerani pois matkasta, mutta ystävällismielinen mökin isäntä otti kuvan puolestani.

Taannoin kävimme ystäväperheen kanssa viikonlopua viettämässä Pirjo Murasen harjoittelumaisemissa. Minähän tietenkin pakkasin autoomme tavaravuoren päälle vielä täytetyn kakun. Hotellihuoneessa vatkasin kerman valmiiksi. Käsivatkaimen surina hotellihuoneessa kieltämättä huvitti vatkaajaa aika lailla, mutta mihinkäs tiikeri raidoistaan.... Illalla sitten ystäviemme mökillä kuorrutin kakun suklaalla, pursotin reunat ja koristelin. Kyseinen päivä nimittäin sattui olemaan syntymäpäiväni, eikä omia synttäreitä voi missään nimessä ajatellakaan ilman itselle mieluista kakkua.

Kakun koristeilla on kaksi merkitystä. Toisaalta seitsemän pientä kukkaa symboloivat esikoisen seitsemää ikävuotta. Kakulla juhlistettiin esikoista, kun kaukana asuvat kummit olivat paikalla. (Ruusut ovat sitä juhlistamista.) Toisaalta ruusut edustavat minun täysiä kymmeniä, tarkempaakin lukumäärään pääsee pienellä yhteenlaskulla, mutta se ei ole niin tarpeellista. ;) Kukat ovat mansikan makuista Odensen marsipaania.

Kakun pinnalla on Odensen leivontamaitosuklaata. Suklaata sulatin kaksi palaa ja sitä jäi yli. (Palat ovat 50g kokoisia, täällä näkyy mallia...) Sisällä mansikkasose-kerma-tuorejuusto väli, toisessa välissä on ihan klassinen vadelmahillo ja kerma-tuorejuusto. Tein vaalenpunaisen mansikkaisen täytteen sulatetuista, valutetuista ja sitten soseutetuista mansikoista. Tuorejuusto riitti pitämään täytteen jämäkkänä, eikä mitään liivatteita tarvittu.

Kolmen kananmunan kakku meni yhdellä istumalla, joten nähtävästi maistui muillekin :)