Slyni lähetti metallisia leivosvuokia ja niistä johtui mieleeni lapsuuden kotini naapurin tädin tekemät hiekkahenttuset. Pääsiäislomalla kävin yhdeksääkymppiä lähentelevältä ihanalta tädiltä ohjeen hakemassa. Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että olemme äitini kanssa näitä kerran kokeilleet vuosikymmeniä sitten. Muropohjat jäivät kiinni vuokiin ja totesimme, että käymme tästä lähdin naapurissa kahvilla, jos henttusia mieli tekee. Vannomatta paras...

Peräpohjalaisessa pirtissä naapurin täti nosti kaapistaan esille nuorena tyttönä lahjaksi saamansa kirjan, josta hiekkahenttusien ohje löytyi. Voi siis ihan turvallisesti sanoa, että tämä henttusien ohje on yli seitsemänkymmentä vuotta vanha. Edelleenkin yhtä toimiva voisin sanoa.

Minulla ei metallivuokia ollut tarvittavaa kahtakymmentä neljää, mutta selvisin mainiosti kuudella vuoalla ja muffinsipellillä. (Metallivuoat täytin taikinalla kahteen kertaan :) Muffinsipellillä paistui kuvassa näkyvä pyöreä leivos. Naapurin täti ei omia vuokiaan voitele, mutta minä varmuuden vuoksi voitelin, koska vuoat olivat ensimmäistä kertaa käytössä. Hillot ja sokerikuorrutukset voi tietenkin tehdä heti tai vaikka vasta ennen tarjoilua. Murotaikinoiden kanssa ei pidä kiirehtiä syömistä, ensimmäisinä päivinä nämä eivät vielä ole parhaimmillaan.

Hiekkahenttuset

200g voita

150 g sokeria

300 g vehnäjauhoja

1 kananmuna

päälle:

marmeladia

pölysokeria

 

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhot taikinaan.

Paloittele taikina 24. palaan ja painele palat leivosvuokiin.

Paista 225 asteessa.

Kumoa hieman jäähtyneet leivosvuoat ja irroita muropohjat.

Levitä jäähtyneille muropohjille marmeladia ja tomusokerikuorrutusta.

Anna maustua muutamia päiviä ennen tarjoilua.