Seisemän vuotta täyttävä sankari pyysi, että tekisin kaikki synttäritarjottavat sellaisiksi, että pappa voi syödä niitä. Pappa on tärkeä! Tottakai noin viisaan pyynnön edessä täytyy olla samaa mieltä. Shakkiruutuja oli ohjelmassa ja ensimmäistä kertaa sitten kokeilin shakkiruutuja gluteenittomasta murotaikinasta.

Taikina käyttäytyi ihan hyvin. Pötköt pyörittyivät jauhojen kanssa kuuliaisesti. Mutta sitten paistamisen jälkeen pötkyjen jauhotetut reunat tekivätkin tepposet ja kaikki shakkiruutujen ruudut irtoilivat lopulta toisistaan. Kuvassa näkyvät jo ensimmäiset hajoamisen merkit. Lopputulos oli erinomaisen hyvänmakuinen "kokoa koko shakkilauta". Pötkyjen kosketuspintoja olisi ehkä kannattanut kastella ennen paistamista, jotta yksittäiset palat olisivat pysyneet toisissaan kiinni.