Hei kaikki blogi -ihmiset. Olen jonkin aikaa seuraillut näitä leivontablogeja ja viimein  uskaltaudun pistämään oman vispilänikin soppaan. Olen aina rakastanut leipomista. Nostellessa pullataikinan tarvikkeita esille hyrisen tyytyväisyydestä, edessä on usean tunnin leivontasessio, vaivaamista, omia ajatuksia ja ihania apulaisia. (Puhumattakaan lopputuloksesta...) Kuohkean kääretorttutaikinan levittäminen uunipellille saa pienen sisäisen hymyn, tämä nousee taatusti hyvin. Juhlaleivonnaisten suunnittelu etukäteen mielessä, reseptikansion tai leivonaoppaiden ääressä... siinä sielu lepää ja aivot raksuttavat. Toisaalta täällä ehkä voi iloita, kun onnistuu tekemään gluteenittomia aleksanterinleivoksia ja joku muu myös ymmärtää riemun.

Tuolla blogeissa näkee ihan huikeita luomuksia. Minulla on valitettavasti lähinnä kaksi pottuvarvasta keskellä kämmentä noissa ulkonäkökysymyksissä, mutta onneksi maku voi silti olla kohdallaan. Tänne ajattelin tuoda hyviä, herkullisia ohjeita teidän muidenkin kokeiltaviksi.

Elän kotiäitielämää vielä tulevat kaksi vuotta. Täällä kotosalla kanssani on kolme lasta viisi-, neljä- ja yksivuotiaat terhakkaat tapaukset. Tämän blogin olisi voinut nimetä sinikantiseksi vihoksi ja esittäytyä Alma Niemiseksi, sillä tänne ajattelin kirjoitella ylös myös terhakkaiden tapauksieni elävää elämää. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että tuon metkuilukykynsä ovat lapset tainneet periä ihan äidiltään. Että kyllä tämä talo aika usein oikein silmin katsottuna melkoinen huvikumpu on.

Toinen rakas harrastus on runot ja niiden esittäminen. Tarkoitukseni on tuoda tänne myös runotekstejä, varsinkin silloin, kun ne tuntuvat käsittelevät tämän Huvikummun elämää. Voisin myös kerätä joitain sopivia tekstejä eri teemojen alle, esim. vauvakortteihin tai häihin.

Täällä minä nyt olen. Toivottavasti tulemme tutuiksi.

Tuittu

Tässä tulee tälle syksylle bongaamani omenahyveen ohje. Mies toivoi, että tekisin tätä jouluaaton jälkiruuaksi. Se taitaa olla parhaimia kehuja, mitä siltä suunnalta tulee. Paljon omppuja, lopputulos valuvan ihana. Alkuperäisessä oli neljä valkuaista päälismarenkiin, mutta minusta tuntui kahdesta tulevan riittävästi. Toisaalta pohjaan laitettiin kaksi kokonaista kananmunaa, joten keltuaiset olisivat jääneet yli. Korinpohjaa pursotin eka kerran. Myös gluteeniton on huomioitu.

OMENAHYVE

Pohja:

250g voita

3dl sokeria

1 muna

2 keltuaista

5 dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

4tl vaniljasokeria

Täyte:

1,5kg omenoita

1dl vettä

1-1,5dl sokeria

2 kanelitankoa

1/2 sitruunan mehu

Päälle:

2 valkuaista

vajaa 1dl sokeria

Pohja: Vaahdota voi ja sokeri, vatkaa muna ja keltuaiset sekaan. Lisää vehnäjauho-leivinjauhe-vaniljasokeriseos. Sekoita tasaiseksi. Taputtele korkea vuoan (hlkaisija noin 26cm) pohjalle ja reunoille. Nosta pohja kylmään.

Täyte: Kiehauta vesi,sokeri ja kanelitangot. Nosta kattila liedeltä ja lisää sitruunamehu. Kuori, posta siemenkodat ja lohko omenat. Sekoita omenat liemeen. Keitä omenalohkoja koko ajan sekoittaen 10-15 minuuttia, kunnes ne pehmenevät, osin soseutuvat ja liemi häviää.

Pistele kovettunut pohja haarukalla. Levitä jäähtynyt omenahilloke pohjalle. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 25 min.

Vatkaa valkuiset kovaksi vaahdoksi ja jatka vatkaamista ainakin kymmenen minuuttia. Sekoita sokeri joukkoon varovaisesti. Peitä hyve valkuaisvaahdolla.

Jatka paistamista uunin alatasolla noin 6-8 min, kunnes marenki on kauniin näköistä. Anna jäähtyä.

Gluteenittoman version saa, kun jättää osan hillokkeesta uunin kestävään kuppiin. Levittää päälle osan marengista ja paistaa kunnes marenki on kauniin näköistä.