


Kuinka lie kampanisut ympäri Suomea tunnettuja, mutta nämä ovat aivan ihania, kahvipöydän tarjottavia. Juhlissa ihan ehdottomia!! Sokerittomia ja kananmunattomia! Meidän häissä oli yhtenä tarjottavana - seitsemän(toista) muun sortin ohella - kampanisuja, ehdottomasti. Ne olivat (anopin tuomia) torttumestarin tekemiä viisisakaraisia, mureita ja kaarevia.
Kampanisut ovat kuuluvat tuonne perinneleivonnan kategoriaan ja niitä tehdään useammalla eri tyylillä. Kampanisu voi olla murea tai lehtevä, sokeriton tai makea, siinä voi olla kolme, neljä tai viisi sakaraa. Minun kampanisuni ovat kolmesakaraisia, pehmeitä, hieman lehteviä ja sokerittomia. Minä pidän näistä ehdottomasti enemmän sokerittomina kuin makeina. Lähempänä Korvatunturia kampanisuja kutsutaan tortuiksi ja torttuna miehenikin näitä puhuttelee.
Edellisellä SLY kierroksella muistettavani toivoi tutustuvansa perinneleivontaan. Silloin mieleeni juolahtivat kampanisut. Lähetin ohjeen, en tosin tiedä uskaltautuiko leivontaystäväni kampanisuja kokeilemaan. Äitini teki aikanaan työssään paljonkin kampanisuja ja tämä ohje oli hänen kokeilemistaan paras. Äiti tietää tällaiset asiat. Tässä on siis hyvä kampanisujen ohje.
Tyynen kampanisut (n. 100 kpl)
17 kkp vehnäjauhoja
2 tl soodaa
4 tl leivinjauhetta
1 rkl suolaa
1/2 kg voita
1/2 kg margariinia
6 dl viiliä
1 prk rahkaa
Sekoita kuivat aineet. Lisää rasvat ja nypi taikina ryyneiksi. Lisää rahka ja viilit. Sekoita. Jos haluat taikinaan lehtevyyttä, taittele taikinaa muutamaan kertaan voitaikinan tapaan.
Kauli ja leikkaa paloiksi. (Kuvassa puoli annosta taikinaa ja Neiti Ehtiväisen käsi.)
Voitele halutessasi. Paista 250 asteessa.

Kuten näkyy kuopus oli äidin apuna :)
|
|
Äiti leipoo
Äiti leipoo hymyellen.
Mitä leivot, äiti...
Äh, kuivakakkua.
Antaa olla.
Veljeni versio Immi Hellénin klassikosta

Johanna: voi hyvin pakastaa. Rasvaisilla leivonnaisilla on tietysti rajallinen säilyvyys pakasteessa, ihan kuten joulutortuilla.
Äitinikin teki juhliin aina näitä, miksiköhän en ole itse näitä muistanut... pitää laittaa korvan taakse ;)
toivottelen hyvää kevättä ja samalla kiitän
monista hyvistä resepteistä ja ohjeista.
Perä-pohjalainen kun olen, niin kampanisut. anismunkit ja hiekkahenttuset ovat lapsuuden herkkuja. Mukavaa saada ne päivitettyä tänne etelään.
Viime keväänä tein näyttelyni avajaisiin mini-mini kampanisuja. Ihastusta ja kiitosta tuli suunnattoman paljon.
Nyt Vappuna on syöty anismunkkeja siman kanssa.
Siispä kiitokset vielä kerran.
Olli Viiri
Taidegraafikko